Pikaopas osinkojen verotukseen vuonna 2020

Pikaopas osinkojen verotukseen vuonna 2020

Osingot ovat osa yhtiön tulosta. Osingonjako on tapa maksaa yhtiön voittoja yhtiön osakkeenomistajille. Osingot maksetaan osakkeenomistajille yleensä vuosittain.

Sinun on tietysti myös maksettava veroja saadusta osinkotulosta. Osinkotulojen verotus on hiukan erilainen riippuen siitä, tuleeko osinko pörssiyhtiöstä vai yrityksestä, joka ei ole listattuna pörssiin. Lisäksi ulkomailta saaduilla osingoilla on omat verotukseen liittyvät erityispiirteet. Osa osingoista tuleva tulo on verovapaata, ja niiden verotus ja määrät riippuvat siitä, onko yritys listattu pörssiin vai ei. Käymme tässä artikkelissamme läpi eri yhtiöiden osingoista maksettavien verojen määriä.

Osinkojen verotus yrityksille,jotka ovat listattuja pörssiin

Listatut yritykset, eli julkisesti noteeratut yhtiöt, ovat toiselta nimeltään pörssiyhtiöitä. Ja tämä tarkoittaa toisin sanoen sitä, että pörssiyhtiöiden osakkeilla käydään julkista kauppaa pörssissä. Kun saat osinkoa pörssiyhtiöltä, osingon määrästä 85% on verotettavaa pääomatuloa ja osinkotuloista 15% on verovapaata tuloa. Pääomatulon veroprosentti vuodelle 2020 on 30 % aina 30 000 euroon asti ja siitä ylittävästä osasta 34 %.

Käytännössä verojen maksaminen suoritetaan seuraavanlaisesti: ensin yritys maksaa 25,5 % ennakkopidätyksen ja lisäksi ilmoittaa sen Verohallinnolle ennen kuin osingot maksetaan osakkeenomistajille. Listattujen yrityksien osakkeiden omistamisesta aiheutuu yleensä myös voitonhankkimiskustannuksia, esimerkiksi mainittakoon omaisuudenhoitomaksut. Nämä vähennetään verotettavasta osinkotulostasi, mikä vähentää samalla verotettavaa pääomatuloa. Mutta aivan ensin tästä vähennetään 50 euron vähennyskelpoinen omavastuuosuus.

Otetaan tästä pieni esimerkki:

Aleksi on sijoittanut listattujen yhtiöiden, eli pörssiyhtiöiden osakkeisiin. Vuonna 2019 hän sai osinkoa hankkimistaan osakkeistaan 10 000 euroa, eikä hänellä samana vuotena ollut muita tuloja. Hän maksoi 110 euron omaisuudenhoitomaksun, joka sisältyy voiton hankkimiskuluihin.

Alexin verotettava pääomatulo lasketaan tällöin seuraavasti:

• 8500 euroa (verotettava osinkotulo 10 000 euroa × 85%)

 – 60 € (omaisuudenhoitomaksu 110 euroa, josta on vähennetty vähennyskelpoinen 50 euroa) ja tuloksena on verotettavaa pääomatuloa 8440 euroa

• Aleksi maksaa 8440 eurosta veroa 30 % pääomatuloistaan, joka tekee yhteensä 2532 euroa.

• Osinkoa maksavien yritysten perimä ennakkopidätys on 10 000 euroa x 25,5 % eli 2550 euroa. Ja siten Aleksi saa veronpalautuksena 18 euroa (2550 euroa – 2532 euroa).

Pörssiin listaamattomien yrityksien osinkojen verotus

Listaamaton yritys on sellainen yritys, joka ei käy julkista osakekauppaa pörssissä. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi pienyritykset. Eroavaisuutena pörssiin listatusta yhtiöstä on se, että listaamattomasta yrityksestä saamasi osinkotulo verotetaan pääomatulona, ansiotulona ja tai käytetään molempia. Tässäkin on osa osingoista verovapaata. Pörssiin listaamattomassa  yhtiössä osingon maksaja myöskin perii Verohallinnolle ilmoitettavan ennakkopidätyksen, joka on 7,7 % aina 150 000 euroon asti. Tämän summan ylittävästä määrästä on osingon maksavan yrityksen tehtävä lisäksi 28 % ennakkopidätys.  Listaamattoman yhtiön osingon maksajan on pidettävä silmällä itse sitä, milloin tämä raja ylittyy.

Kun listaamaton yritys maksaa osinkoa, sen määrä jakautuu verotettavaan pääomatuloon ja / tai ansiotuloon, ja verottomaan tuloon. Se, kuinka suuria nämä osingot ovat, ovat riippuvaisia osakkeiden matemaattisesta arvosta. Matemaattisessa arvossa yrityksen varoista vähennetään yrityksen velat ja tämä erotus jaetaan sillä määrällä, kuinka paljon yhtiöllä on osakkeita.

Pääomatulo -osinko on  maksimissaan 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta

Jos osinkosi summa on maksimissaan 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, sitä kutsutaan pääomatulo -osingoksi. Mikäli tämä pääomatulo -osinko on maksimissaan 150 000 euroa, on siitä 75 % verotonta tuloa ja loput 25 % on verotettavaa pääomatuloa.  Mikäli jos taas osinko ylittää tämän summan, on siitä 15 % verotonta tuloa ja 85 % on veronalaista pääomatuloa.  Kyseessä oleva 150 000 euron raja on osakkeenomistajankohtainen, ei yrityskohtainen. Toisin sanoen kaikki osingot, jotka saat listaamattomista yrityksistä samana vuonna, lasketaan yhteen ja verot saadaan laskettua tämän yhteissumman perusteella.

Ansiotulo -osingon osakkeen matemaattinen arvo ylittää 8 %

Jos osinkosi matemaattinen arvo ylittää 8 % osakkeen arvosta, puhutaan ylittävästä osasta  ansiotulo -osinkona. Tästä yli menevästä osasta 25 % on verotonta tuloa ja loput 75 % on verotettavaa ansiotuloa. Ansiotulon verotus on progressiivista ja se kasvaa sitä mukaan, kun ansiotulosi kasvavat. Toisin sanoen, ansiotulo -osingolla ei ole mitään kiinteää veroprosenttia. Ja alle 8 % jäävä osa kuuluu pääomatulo -osinkojen verotukseen.

Ulkomailta tulevien osinkojen verotus

Mikäli sinulle maksetaan osinkoja ulkomailta, niitä verotetaan sen mukaan, mistä maasta ne maksetaan. Ulkomailta maksettavia osinkoja maksetaan samalla periaatteella kuin Suomessa, jos ne ovat peräisin Euroopan Unionin tai Euroopan talousalueelta sekä lisäksi sellaisista maista, jotka ovat tehneet Suomen valtion kanssa osinkojen maksamisen verosopimuksen. Eli säännöt pörssiyhtiöiden ja listaamattomien yhtiöiden verotuksessa ovat samat. Ainoana erona on se, että jos saat osinkotuloja ulkomailta, näistä ei tarvitse tehdä ennakkopidätystä Verohallinnolle. Joskus ulkomaan yhtiö voi periä lähdeveroa, mikäli niin verosopimuksessa on määrätty.