Artikkeli on päivitetty 08/2026. Korkoprosentit vahvistetaan vuosittain, joten tarkista ajantasaiset tiedot aina Verohallinnolta.

Jos yrityksen tulos on arvioitua parempi, myös maksettavan tuloveron määrä voi kasvaa. Vuoden aikana maksettu ennakkovero ei silloin välttämättä riitä kattamaan lopullista veroa. Puuttuva osuus tulee myöhemmin maksettavaksi jäännösverona, jolle voidaan laskea huojennettua viivästyskorkoa. Tilannetta ei kuitenkaan tarvitse jäädä seuraamaan sivusta. Verovuoden aikana ennakkoveroa voi muuttaa ja verovuoden päättymisen jälkeen veroja voi täydentää lisäennakolla. Oikeaan aikaan haettu ja maksettu lisäennakko voi pienentää jäännösveroa ja sille kertyvää korkoa tai voi jopa poistaa ne kokonaan.

Mitä lisäennakko on?

Lisäennakko on verovuoden päättymisen jälkeen maksettava ennakkovero. Sillä voi täydentää liian pieneksi jäänyttä ennakkoveroa tai ennakonpidätystä ennen kuin puuttuva vero määrätään jäännösveroksi. Lisäennakko voi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi silloin, jos yrityksen tulos onkin suurempi kuin mitä on arvioitu ja tämän vuoksi veroja on maksettu liian vähän.

Lisäennakkoa ei pidä maksaa oma-aloitteisesti tavallisena tilisiirtona. Sitä on ensin haettava, jotta Verohallinto voi tehdä päätöksen ja antaa oikeat maksutiedot. Hakemuksen voi tehdä OmaVerossa. Pienin haettava lisäennakko on 170 euroa. Tätä pienempi puuttuva määrä maksetaan aikanaan jäännösverona.

Milloin lisäennakkoa voi hakea?

Lisäennakkoa haetaan verovuoden päättymisen jälkeen. Tarkka ajankohta riippuu yritysmuodosta ja siitä, mikä yrityksen verovuosi on.

• Toiminimiyrittäjä ja muu henkilöasiakas voi hakea lisäennakkoa verovuoden joulukuusta lähtien oman verotuksensa päättymiseen asti.
• Yhteisö, kuten osakeyhtiö, voi hakea lisäennakkoa vasta verovuoden päätyttyä.

Lisäennakon maksamisesta voi olla hyötyä vielä korottoman maksuajan jälkeenkin. Vaikka lisäennakolle tulee tällöin korkoa, sitä kertyy vain lisäennakon eräpäivään saakka. Jos odotat jäännösveroa, korkoa lasketaan pidempään, aina jäännösveron eräpäivään asti. Siksi lisäennakko voi olla etenkin suuremmissa verosummissa edullisempi vaihtoehto.

Toiminimiyrittäjän määräajat

Toiminimiyrittäjää verotetaan henkilöasiakkaana, jonka vuoksi verovuosi on aina kalenterivuosi, vaikka yrityksen tilikausi poikkeaisikin siitä. Jos kalenterivuoden aikana päättyy useampi tilikausi, kuuluvat ne samaan verovuoteen.

Toiminimiyrittäjä voi maksaa lisäennakon ilman huojennettua viivästyskorkoa tammikuun loppuun asti. Lisäennakkoa on ensin haettava ja sille valitun eräpäivän on oltava tammikuussa, sekä se on myös maksettava viimeistään eräpäivänä. Esimerkiksi verovuoden 2025 liian pieneksi jäänyttä ennakkoveroa oli mahdollista täydentää ilman huojennettua viivästyskorkoa tammikuun 2026 loppuun asti. Verovuoden 2026 kohdalla vastaava koroton maksuaika on tammikuu 2027.

Tammikuun jälkeen toiminimiyrittäjä voi edelleen hakea lisäennakkoa oman verotuksensa päättymiseen asti. Tällöin lisäennakolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa helmikuun ensimmäisestä päivästä lisäennakon eräpäivään saakka.

Osakeyhtiön määräajat

Osakeyhtiön verovuosi muodostuu tavallisesti tilikaudesta ja jos tilikausi ei ole kalenterivuosi, määräajat eivät välttämättä osu automaattisesti osu tammikuulle.

Osakeyhtiö voi hakea lisäennakkoa vasta verovuoden päättymisen jälkeen. Lisäennakon voi maksaa ilman huojennettua viivästyskorkoa kuukauden ajan verovuoden päättymisestä. Eli, jos osakeyhtiön tilikausi päättyisi esimerkiksi 31.3.2026, yhtiö voi maksaa lisäennakon ilman huojennettua viivästyskorkoa huhtikuun 2026 aikana. Jos lisäennakon eräpäivä on vasta toukokuussa, huojennettua viivästyskorkoa lasketaan 1.5. alkaen eräpäivään asti.

Huojennettu viivästyskorko vuonna 2026

Vuonna 2026 huojennettu viivästyskorko on 4,5 prosenttia, ja se voidaan määrätä sekä lisäennakolle että jäännösverolle. Huojennetun viivästyskoron laskenta alkaa verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, eli kalenterivuotta noudattavalla yrityksillä laskenta alkaa siis 1. helmikuuta.  Lisäennakon korko lasketaan sille määrättyyn eräpäivään asti. Vaikka lisäennakon maksaisi ennen eräpäivää, se ei pienennä huojennetun viivästyskoron määrää.  Eli on oltava tarkkana, minkä eräpäivän hakemukselle valitsee.

Jos lisäennakko maksetaan vasta eräpäivän jälkeen, eräpäivän jälkeiseltä ajalta peritään varsinaista viivästyskorkoa. Vuonna 2026 viivästyskorko on 9,5 prosenttia.

💡 Korkoprosentit voivat muuttua vuosittain, joten niitä ei pidä käyttää myöhempien vuosien laskelmissa tarkistamatta.

Näin haet ja maksat lisäennakon OmaVerossa

Lisäennakkoa voi hakea OmaVerossa. Palvelun näkymät voivat muuttua, mutta eteneminen tapahtuu pääpiirteissään näin:

1. Kirjaudu OmaVeroon.
2. Avaa ennakkoveroa koskevat tiedot.
3. Valitse toiminto, jolla ennakkoveroa muutetaan tai lisäennakkoa haetaan.
4. Ilmoita haluamasi lisäennakon määrä tai anna korjatut tiedot tuloista ja vähennyksistä, jotta OmaVero laskee arvion.
5. Valitse eräpäivä ja tarkista hakemuksen tiedot.
6. Lähetä hakemus ja avaa muodostunut ennakkoperinnän päätös.
7. Maksa lisäennakko päätöksessä annetuilla maksutiedoilla viimeistään eräpäivänä.

Hakemus pitää aina tehdä ennen maksamista. Jos rahaa siirtää Verohallinnolle ilman lisäennakkopäätöstä tai väärällä viitenumerolla, maksu ei välttämättä kohdistu lisäennakkoon, vaan se voidaan käyttää muihin erääntyneisiin veroihin tai palauttaa takaisin.

OmaVerossa lisäennakon voi yleensä maksaa heti verkkopankin kautta. Tarkista silti aina päätöksestä summa, eräpäivä ja viitenumero.

Esimerkkejä

Esimerkki 1: Toiminimiyrittäjä reagoi tammikuussa

Toiminimiyrittäjä huomaa tammikuussa 2027, että on maksanut vuonna 2026 liian vähän ennakkoveroja. Hän hakee OmaVerossa lisäennakkoa, valitsee eräpäivän tammikuulle ja maksaa summan eräpäivänä.

➝ Lisäennakko on maksettu tammikuun aikana, joten sille ei lasketa huojennettua viivästyskorkoa.

Esimerkki 2: Osakeyhtiön tilikausi päättyy maaliskuussa

Osakeyhtiön tilikausi päättyy 31.3.2026. Tilinpäätöstä valmisteltaessa käy ilmi, että ennakkoveroa on maksettu liian vähän. Yhtiö hakee ja maksaa lisäennakon huhtikuun aikana.

➝  Lisäennakko maksetaan kuukauden kuluessa verovuoden päättymisestä, joten sille ei lasketa huojennettua viivästyskorkoa.

Usein kysyttyä lisäennakosta

Voiko lisäennakon maksaa ilman hakemusta?

Ei. Lisäennakkoa pitää hakea ennen maksamista. Hakemuksen jälkeen saat päätöksen, josta näet oikean summan, eräpäivän ja maksutiedot.

Milloin lisäennakkoa ei tarvita?

Lisäennakkoa ei tarvita, jos verovuoden aikana maksettu ennakkovero tai ennakonpidätys riittää kattamaan lopullisen veron. Jos arvio tuloksesta muuttuu jo kesken tilikauden, kannattaa ensimmäisenä muuttaa ennakkoverojen määrää.

Onko huojennettu viivästyskorko vähennyskelpoinen?

Tuloverojen korot ja viivästysseuraamukset eivät lähtökohtaisesti ole tuloverotuksessa vähennyskelpoisia. Yrityskohtainen käsittely kannattaa tarvittaessa varmistaa kirjanpitäjältä tai Verohallinnolta.

Mistä tiedän oikean lisäennakon määrän?

Määrä perustuu arvioon verovuoden lopullisista tuloista ja vähennyksistä. Ajantasainen kirjanpito ja tulosennuste helpottavat laskemista. OmaVerossa voi joko ilmoittaa haettavan summan tai antaa korjatut tulo- ja vähennystiedot laskentaa varten.

Lisäennakko ei ole rangaistus tai merkki siitä, että kirjanpidossa olisi tehty jotain väärin. Yrityksen tulos vain harvoin osuu täysin vuoden alussa tehtyyn arvioon. Olennaista on huomata muutos ajoissa ja valita tilanteeseen oikea tapa. Jos muutoksen huomaa jo verovuoden aikana, oikea peliliike on muuttaa ennakkoverojen suuruutta. Jos muutoksen hoksaa verovuoden jälkeen, on lisäennakon hakeminen useimmiten fiksuin veto.

Lisätietoja ja ajantasaiset ohjeet löydät aina Verohallinnon sivuilta:

• Lisäennakko
• Huojennettu viivästyskorko