Vuoden 2017 alussa käyttöön otettiin niin sanottu yrittäjävähennys. Sen ansiosta toiminimiyrittäjän, maatalousyrittäjän sekä henkilöyhtiöiden osakkaiden verotettavasta yritystulosta vähennetään 5 prosenttia ennen varsinaista tuloverotusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koko yrityksen tulosta ei veroteta, vaan ensin tehdään 5 prosentin yrittäjävähennys. Tämän jälkeen jäljelle jäävä tulo jaetaan pääoma- ja ansiotuloksi. Yrittäjävähennyksen tavoitteena on keventää erityisesti toiminimiyrittäjien verotusta ja parantaa eri yritysmuotojen välistä verotuksellista tasapuolisuutta. Ennen vähennyksen käyttöönottoa moni yrittäjä koki, että osakeyhtiöiden verotus oli tietyissä tilanteissa selvästi edullisempaa kuin toiminimellä toimiminen.

Miten yrittäjävähennys toimii käytännössä?

Yrittäjävähennys tarkoittaa sitä, että yksityisen elinkeinonharjoittajan tuloksesta vähennetään 5%, ennen tuloksen jakamista pääoma- ja ansiotuloksi.

ESIMERKKI

Jos toiminimen tulos on esimerkiksi 100 000 euroa, tehdään siitä ensin 5 prosentin yrittäjävähennys: 100 000 € × 5 % = 5 000 €
Verotettavaa yritystuloa jää tällöin: 100 000 € − 5 000 € = 95 000 €
Tämän jälkeen 95 000 euroa jaetaan pääoma- ja ansiotuloksi yrityksen nettovarallisuuden perusteella.

Poistaako yrittäjävähennys eron toiminimen ja osakeyhtiön verotuksesta?

Yrittäjävähennys pienentää toiminimiyrittäjän verotusta, mutta se ei tehnyt toiminimen ja osakeyhtiön verotuksesta samanlaista. Osakeyhtiössä yrittäjä voi vaikuttaa verotukseensa esimerkiksi palkan, osinkojen ja yritykseen jätettävän voiton avulla. Lisäksi osakeyhtiö maksaa voitostaan yhteisöveroa, minkä jälkeen omistaja maksaa veroa vasta nostaessaan varoja itselleen.
Toiminimessä yrityksen tulos verotetaan aina yrittäjän henkilökohtaisena tulona riippumatta siitä, nostetaanko rahaa yrityksestä vai ei. Vaikka rahat jäisivät yrityksen pankkitilille tulevia investointeja varten, ne ovat silti yrittäjän verotettavaa tuloa.

Tästä syystä suuremmilla tulotasoilla osakeyhtiö voi joissakin tilanteissa tarjota enemmän mahdollisuuksia verosuunnitteluun. Toisaalta pienemmässä tai sivutoimisessa yritystoiminnassa toiminimi voi olla hallinnollisesti huomattavasti yksinkertaisempi vaihtoehto. Toiminimen perustaminen on helppoa, byrokratiaa on vähemmän ja kirjanpitovelvollisuudet ovat usein kevyemmät kuin osakeyhtiössä.

Yritysmuodon valinnassa verotus onkin vain yksi näkökulma. Päätökseen vaikuttavat myös esimerkiksi yrityksen koko, riskit, kasvutavoitteet, rahoitustarpeet sekä hallinnollinen työmäärä.
Yrittäjävähennys on siis tervetullut helpotus toiminimiyrittäjälle, mutta se ei yksin ratkaise sitä, kumpi yritysmuoto on verotuksellisesti kannattavampi. Paras vaihtoehto riippuu aina yrittäjän omasta tilanteesta ja yrityksen tulevaisuuden suunnitelmista.