Inventaario kertoo mikä on varaston arvo

Inventaario kertoo mikä on varaston arvo

12. lokakuutan 2022, 07:16 in Kirjanpito
0 Kommentia

Jokaisen yrittäjän olisi hyvä olla perillä siitä, mikä on yrityksen varaston arvo. Varasto on yleensä suhteellisen merkittävä omaisuuserä ja varaston muutos vaikuttaa suoraan tulokseen sekä sitä kautta myöskin verojen määrään. Ilman totuudenmukaista tietoa varaston arvosta, ei yrityksen kannattavuutta voida arvioida eikä tilinpäätös näytä oikeaa tulosta. Inventaario auttaa selvittämään varaston todellisen arvon.

Mikä kuuluu varastoon?

Kirjanpitolain mukaan ”vaihto-omaisuutta ovat sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tai kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet”.

Ja elinkeinoverolaista selviää, että ”vaihto-omaisuutta ovat elinkeinotoiminnassa sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tarkoitetut kauppatavarat, raaka-aineet, puolivalmisteet ja muut hyödykkeet sekä elinkeinotoiminnassa kulutettaviksi tarkoitetut poltto- ja voiteluaineet ja muut tarvikkeet”.

Huh, mitä tämä sitten tarkoittaa? Ensinnäkin voidaan todeta, että määritelmät tarkoittavat samaa. Yrityksen varastoon kirjataan vaihto-omaisuutta. Eli myytäväksi hankittuja tai valmistettuja tuotteita sekä niiden raaka-aineita, ainesosia ja tarvikkeita.

Toisen yrityksen käyttöomaisuus (=yrityksen pysyvään käyttöön hankittu tuote) voi olla toisen yrityksen vaihto-omaisuutta, riippuen mihin tarkoitukseen kyseistä tavaraa käytetään. 

Salli Singer omistaa kaupan, jossa hän valmistaa ja myy ompelukoneita. Kun Sanni ostaa ompelukoneita, ovat ne vaihto-omaisuutta. 

Sallin sisko Sanni Singer taas omistaa ompelimon, joka ei myy ompelukoneita vaan tarjoaa ompelupalvelua, joten Sallin koneet ovat käyttöomaisuutta. 

Pidä varasto siistinä!

Kuten oikeassakin elämässä, varastosta olisi hyvä löytyä paikka jokaiselle tavaralle. Ei ole hyvä säilyttää urheiluvälineitä, talvirenkaita ja remontista jääneitä maalipurkkeja sikin sokin, vaan fiksumpaa on, kun ne on siistissä järjestyksessä. Näin täytyy toimia myöskin kirjanpidon varastossa. Kirjanpidon vaihto-omaisuus on jaettu eri tase-eriin, jotka helpottavat varaston siistinä pitämisessä.

Kirjanpitolain mukaiset tase-erät ja niihin kirjattavat hyödykkeet ovat:

Aineet ja tarvikkeet

  • Myytäväksi valmistettavien tuotteiden raaka-aineet ja tarvikkeet
  • Myytävien palveluiden tuottamiseen käytettävät aineet ja tarvikkeet
  • Myytävien tuotteiden pakkaustarvikkeet

Keskeneräiset tuotteet

  • Tuotteet, jotka eivät vielä ole valmiita myytäväksi

Valmiit tuotteet

  • Yrityksen itse valmistamat myytäväksi tarkoitetut tuotteet
  • Valmistuksessa syntyvät sivutuotteet (jos niillä on myyntiarvoa)

Tavarat

  • Myyntiä varten ulkopuoliselta hankitut tavarat, jotka ovat sellaisenaan valmiita myytäväksi

Ennakkomaksut

  • Vaihto-omaisuushyödykkeistä toimittajille ennen tavaran vastaanottamista maksetut kauppahinnat tai hinnan osat

Muu vaihto-omaisuus

  • Kaikki muu vaihto-omaisuus, joka ei sovi edellä mainittuihin eriin

Vero-ilmoituksella pitää asiat luokitella tarkemmin kuin kirjanpidossa. Siihen voi joutua erittelemään kirjanpitolain mukaisten erien lisäksi myös vaihto-omaisuuskiinteistöt sekä vaihto-omaisuusarvopaperit. Kiinteistöihin kuuluvat esim. kiinteistökauppiaan myytäväksi hankitut tontit ja arvopapereihin arvopaperikauppiaan myytäväksi hankkimat arvopaperit.

Miten varaston arvo lasketaan eli miten tehdään inventaario?

Kun on selvillä, mitkä hyödykkeet kuuluvat varastoon, voidaan varaston arvo laskea eli tehdä inventaario.

Ensimmäinen etappi on jalkautua fyysiseen varastoon ja laskea tavaroiden, ainesosien ja tarvikkeiden määrät eli toisin sanoen tehdä inventaario. Selvitä siis kuinka monta nippeliä ja nappelia, putelia ja purnukkaa varastossa oikeasti on. Jos samaa tavaraa on ostettu eri aikoina (osa on vanhempaa ja osa uudempaa) tai hankittu muuten eri hinnoilla, laske jokaisen hintaluokan tavaraerät erikseen.

Kun määrät ovat tiedossa, määritellään jokaisen hyödykkeen arvo. Arvon määrittelyssä käytetään alimman arvon periaatetta, eli valitaan hyödykkeelle alin arvo seuraavista:

  • Alkuperäinen hankintameno = Hyödykkeestä maksettu hankintahinta
  • Todennäköinen jälleenhankintameno = Millä hinnalla kyseistä hyödykettä voisi saada inventaarion hetkellä ostettua
  • Todennäköinen luovutushinta = Millä hinnalla hyödykkeen saisi tällä hetkellä myytyä

Salli Singer tekee inventaariota ja löytää varaston perimmäisestä nurkasta kolme ompelukonetta. Hän on ostanut koneet vuoden alussa ja muistaa niistä maksaneensa 1500 euroa/kpl (alv 0%). Malli on jo hieman vanhentunut, joten hän nappaa koneen kainaloon ja kipaisee tietokoneelle katsomaan tämän päivän hinnan internetistä. Selviää, että hän saisi ostettua koneen nyt hintaan 500 euroa/kpl (alv 0%). Salli uskoo, että saisi ompelukoneet myytyä hintaan 600 euroa/kpl (+ alv 24%).

Alimman arvon periaatteen mukaisesti Salli merkitsee ompelukoneiden arvoksi inventaariolistaan 500 euroa/kpl (alv 0%).

Jos varastosta löytyy tavanomainen kulutustavara, joka on otettu käyttöön tai pakkaus on avattu, niin käytännössä se tarkoittaa, että kyseisen tavaran todennäköinen luovutushinta on pyöreä nolla. Tavara on myyntikelvoton, eikä sillä enää ole arvoa.

Inventaariolista

Kun hyödykkeiden arvot ovat tiedossa, laaditaan inventaariolista, josta käy ilmi varaston arvo ja miten se on laskettu. Lista toimii kirjanpidon tositteena ja sen voi toimittaa tilinpäätöksen tekijälle.

Listaan tulee merkitä yrityksen nimi ja y-tunnus, hyödykkeet ryhmiteltynä tase-erien mukaisesti, hyödykkeiden määrät (kappale, kilo, litra ym.), hyödykkeiden arvo (per kappale tai muu mittayksikkö), jokaisen tase-erän yhteenlaskettu arvo sekä koko varaston arvo. Lopuksi lista päivätään ja inventaarion tekijä tai vastuuhenkilö allekirjoittaa sen.

Inventaario ei ole aina pakollinen

Kirjanpitolaki kertoo, että ”vaihto-omaisuuden aineisiin tai tarvikkeisiin kuuluvat samanlajiset ja hankintamenoltaan vähäiset hyödykkeet, joita kirjanpitovelvollinen hankkii jatkuvasti siten, että niiden määrän ja yhteenlaskettujen hankintamenojen muutokset ovat vähäisiä, saadaan merkitä taseeseen samaan rahamäärään tilikaudesta toiseen”.

Eli inventaariota ei ole pakko tehdä, jos varastossa on vain aineet ja tarvikkeet -erään kuuluvia hyödykkeitä, ja jos varaston arvo on vähäinen tai varaston arvon muutos pieni. Tällaisessa tapauksessa varaston arvo voidaan pitää samana tilikaudesta toiseen. 

Varaston arvo on erittäin oleellinen tieto, kun katsotaan yrityksen taloutta. Sillä jos tietoa varaston arvosta ei ole, ei myöskään voida tietää kuinka kannattavaa yrityksen liiketoiminta on. Liian suureksi arvioitu varasto tarkoittaa liian suuria veroja, kun taas liian pieneksi arvioitu liian pieniä veroja. Tee siis säännöllisiä vierailuja varastoon ja pidä se järjestyksessä, jotta pysyt kartalla mitä varastossa on. Inventaarion voi myös tehdä useammin kuin kerran vuodessa!

Helppokäyttöinen ja edullinen SimplBooks kirjanpito-ohjelma. Ota käyttöön kahdessa minuutissa ja kokeile 30 päivää ilmaiseksi! Ohjelmalla on jo yli 20 000 tyytyväistä käyttäjää.


Jonna Pulkkanen

jonna@simplbooks.fi

Jonnan pääpaino SimplBooksilla on sisällöntuotanto. Jonna on entinen yrittäjä sekä tilitoimiston multitaskaaja, joten kirjoituksissa tullaan näkemään taloushallinnon molempia puolia.

Kommentteja ei ole

Kirjoita kommentti