Toiminimen verotus poikkeaa monella tavalla esimerkiksi osakeyhtiön verotuksesta. Toiminimiyrittäjän yrityksen tulos verotetaan yrittäjän omana tulona, mutta koko tulosta ei aina veroteta samalla tavalla. Toiminimen verotuksessa yrityksen tulos voidaan jakaa pääomatuloon ja ansiotuloon yrityksen nettovarallisuuden perusteella. Tämä voi vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka paljon veroja yrittäjä lopulta maksaa.

Mitä nettovarallisuus tarkoittaa?

Nettovarallisuus saadaan vähentämällä yrityksen varoista yrityksen velat, eli nettovarallisuus = varat – velat.

• Varoja voivat olla esimerkiksi kiinteistöt, kalusto, myyntisaamiset, käteinen ja varasto. Pankkitilillä olevaa rahaa ei oteta mukaan nettovarallisuuden laskentaan.
• Velkoja puolestaan voivat olla esimerkiksi pankkilaina ja ostovelat. 

📣 Yrittäjän henkilökohtaisia varjoa tai velkoja ei huomioida nettovarallisuutta laskettaessa.

Nettovarallisuuteen lisätään myös 30% palkoista, jotka on maksettu ulkopuolisille viimeisen 12 kuukauden ajalta. On huomioitava, että elinkeinonharjoittaja ei saa maksaa palkkaa itselleen, eikä puolisolleen.

Toiminimen verotuksessa käytetään yleensä edellisen verovuoden nettovarallisuutta. Jos yritystoiminta on alkanut saman verovuoden aikana, käytetään ensimmäisen toimintavuoden nettovarallisuutta.

ESIMERKKI: Nettovarallisuuden laskeminen

Matti perustaa toiminimen, ja ensimmäinen tilikausi kestää 15 kuukautta. Tilikauden lopussa yrityksellä on:

• • Varastoa 20 000 €
  • Käteiskassaa 500 €
  • Pankkilainaa 5 000 €
  • Lisäksi yritys on maksanut ulkopuoliselle työntekijälle palkkaa 2 500 € kuukaudessa.

Yrityksen nettovarallisuus lasketaan seuraavasti: 20 000e + 500e – 5000e = 14 500e

Palkkoja on maksettu viimeisen 12 kuukauden aikana: 12 x 2500e = 30 000e. Tästä huomioidaan 30%, eli 30 000e x 30% = 9000

Pääomatulo-osuuden laskentaperuste on siis: 15 500e + 9000e = 24 500e.

Miten toiminimen tulos jaetaan pääoma- ja ansiotuloon?

Toiminimi voi itse valita onko pääomatulo-osuus 0%, 10% tai 20% nettovarallisuudesta. Jos yrittäjä ei tee erillistä vaatimusta, pääomatulo-osuudeksi käytetään yleensä 20 prosenttia nettovarallisuudesta.

Pääomatulo verotetaan pääomatuloveroprosentilla, joka on tällä hetkellä 30 % 30 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 34 %. Eli pääomatulo-osuudeksi kannattaa valita 10% tai 20%, jos ansiotulon rajaveroaste (marginaaliveroprosentti) on yli 30%.

ESIMERKKI Toiminimen tuloveron laskeminen

Toiminimen tulos on 42 105 euroa. Ensin Verohallinto tekee tuloksesta 5 prosentin yrittäjävähennyksen. Verotettavaa tuloa jää tällöin 40 000 euroa.
Yrityksen pääomatulon laskentaperuste on aiemman esimerkin mukaisesti 24 500 euroa.

Yrittäjä valitsee 20 prosentin pääomatulo-osuuden.

• • Pääomatulo: 24 500e x 20% = 4900 euroa
  • Pääomatulosta maksettavavero: 4 900 € × 30 % = 1 470 €
  • Loppuosa verotetaan ansiotulona: 40 000 € − 4 900 € = 35 100 €
  • Jos yrittäjä maksaisi tästä ansioveroa 28% mukaan, tekisi se: 35 100 € × 28 % = 9 828 €
  • Yhteensä veroja maksettaisiin: 1 470 € + 9 828 € = 11 298 €

Kannattaako valita 20 %, 10 % vai 0 %?

Yhtä oikeaa vastausta ei ole. Mitä suurempi yrittäjän ansiotulojen veroprosentti on, sitä useammin pääomatulo-osuudesta voi olla hyötyä. Toisaalta tilanteeseen vaikuttavat esimerkiksi:

• Muut tulot
• Vähennykset
• Puolison tulot
• Nettovarallisuuden määrä
• Mahdolliset tappiot

Siksi optimaalinen vaihtoehto kannattaa usein tarkistaa kirjanpitäjän tai veroasiantuntijan kanssa.

Toiminimen verotus perustuu siihen, että yrityksen tulos verotetaan yrittäjän omana tulona. Osa tuloksesta voidaan kuitenkin verottaa pääomatulona, jos yrityksellä on nettovarallisuutta.
Nettovarallisuus muodostuu yrityksen varojen ja velkojen erotuksesta, ja siihen voidaan lisätä osa maksetuista palkoista. Mitä suurempi nettovarallisuus yrityksellä on, sitä suurempi osa tuloksesta voidaan yleensä verottaa pääomatulona. Toiminimen verotus kannattaa suunnitella huolellisesti, sillä oikea pääomatulo-osuus voi vaikuttaa merkittävästi kokonaisverotukseen.