Vuosilomalaki antaa raamit kuinka paljon lomaa kertyy vuoden aikana, mitä niistä maksetaan, miten lomapalkka, lomaraha ja lomakorvaus lasketaan sekä monta muuta seikkaa. Jokaisen, joka pitää vuosilomia, olisi hyvä tietää ainakin seuraavat seikat, jotta voi olla varma, että loma-asiat hoituvat niin kuin pitääkin! 😎

1. Lomaa kertyy 2 tai 2,5 päivää per kuukausi

Vuosilomalaki määrää, että työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli päivä jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, kun työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yhtäjaksoisesti vuoden. Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, lomaa kertyy kaksi päivää per kuukausi. Puolikas lomapäivä pyöristetään aina täyteen lomapäivään loman pituutta laskiessa.

2. Työntekijällä on oikeus vapaaseen, vaikka palkallista lomaa ei kertyisi

Jos työntekijä työskentelee alle 14 päivää tai 35 tuntia kuukaudessa eikä hänelle kerry palkallista lomaa, on hänellä kuitenkin oikeus saada vapaata kaksi päivää jokaiselta kuukaudelta, kun hän on ollut työsuhteessa.

3. Lomapalkka on vähintään yhtä suuri kuin keskimääräinen palkka

Työntekijällä on oikeus saada vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkka myös vuosiloman ajalta. Jos palkkaan kuuluu luontoisetuja, on ne annettava vuosiloman aikanakin tai jos luontoisedut eivät ole käytettävissä, tulee ne korvata rahalla. Lomapalkan laskentatapaan vaikuttaa onko työntekijä tunti-, viikko- vai kuukausipalkkainen sekä työskenteleekö hän yli vai alle 14 päivänä kuukaudessa.

4. Lomakorvaus on rahana maksettava korvaus pitämättömistä vuosilomista

Joskus on tilanteita, jolloin kaikkia lomia ei ole ehditty pitää ja käyttämättä jääneet palkalliset lomat täytyy korvata työntekijälle. Tällainen tilanne voi tulla vastaan esimerkiksi, kun työntekijä vaihtaa työpaikkaa, tai lomakorvausta voidaan maksaa myös osa-aikaiselle työntekijälle, jolle ei kerry vähäisen työskentelyn takia lomaa. Lomakorvauksen määrä riippuu työntekijän palkasta, mutta pääsääntöisesti se kuitenkin lasketaan samaan tapaan kuin vuosilomapalkka.

5. Lomaraha on 50% vuosilomapalkasta

Vuosilomalaki ei tunne käsitettä lomaraha, mutta se on varmasti useimmille tuttu termi ja käytössä valtaosassa työsuhteissa. Lomarahaa ei pidä sekoittaa lomakorvauksen tai lomapalkan kanssa, sillä lomaraha on 50% vuosilomapalkasta ja se maksetaan lomapalkan päälle. Yleensä lomarahasta on sovittu työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa, mutta sen maksaminen voi myös perustua työpaikalla noudatettavaan käytäntöön. Jos lomarahasta on sovittu ja sen käyttö on vakiintunut, ei työnantaja voi lopettaa sen maksamista.

6. Työnantajalla on oikeus määrätä loman ajankohta

Lain mukaan työnantajalla on velvollisuus kuulla työntekijöiden mielipide loman ajankohdasta, mutta työnantaja saa loppu kädessä päättää koska loma pidetään, jos työnantaja ja työntekijä eivät pääse ajankohdasta sopuun. Lomasta 24 päivää on pidettävä lomakaudella (2.5. – 30.9.) ja jäljelle jäävä osuus on pidettävä seuraavan lomakauden alkuun mennessä.

Työnantajan on myös annettava pitää sekä kesä- että talviloma yhdenjaksoisena, ellei työnkuva välttämättä vaadi yli 12 päivän loman pitämistä yhdessä tai useammassa osassa. Jos työskentely on kausiluontoista ja loman antaminen lomakaudella aiheuttaa suuria vaikeuksia, voidaan kesäloma antaa myös lomakauden ulkopuolelle, kunhan se annetaan saman kalenterivuoden aikana.

7. Vuosilomaa ei saa laittaa alkamaan vapaa päivänä

Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä lomaa alkavaksi työntekijän vapaa päivänä, jos se johtaa lomapäivien vähenemiseen. Myöskään kolmen päivän tai sitä lyhyempää lomaa ei saa sijoittaa ilman työntekijän lupaa niin, että lomapäivä osuu työvuorolistan mukaiseksi vapaapäiväksi. Lomaa ei saa myöskään määrätä ilman työntekijän lupaa 105:n ensimmäisen raskaus – ja vanhempainpäivän ajalle.

8. Lomaa voi siirtää sairauden takia

Jos työntekijä on sairauden, tapaturman tai synnytyksen takia työkyvytön loman aikana tai sen alkaessa, on lomaa siirrettävä työntekijän pyynnöstä. Työkyvyttömyyden ensimmäiset kuusi päivää ovat omavastuupäiviä, mutta sen ylittävät lomapäivät on mahdollista siirtää. Loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole oikeutta, jos työkyvyttömyys on aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.

9. Lomaa voi myös säästää

Vuosilomalaki kertoo, että työntekijä voi säästää 24 päivää ylittävän osan (eli talviloman osuuden) vuosilomastaan, kunhan siitä ei aiheudu erityistä haittaa työpaikalla. Tämän lisäksi työnantajalla ja työntekijällä on mahdollisuus sopia, että 18 päivää ylittävän osan lomasta voi pitää seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.

10. Työntekijä voi päättää koska pitää säästövapaita

Jos työntekijälle on kertynyt säästövapaita, on niiden pitämisestä hyvä keskustella pikimmiten, mutta viimeistään niistä on neuvoteltava, kun vuosiloman ajankohdasta keskustellaan. Jos säästövapaan pitämisen ajankohdasta ei päästä työnantajan kanssa yhteisymmärrykseen, voi työntekijä pitää vapaan haluamaan ajankohtana. Säästövapaat ovat palkallista vapaata ja sen ajan palkka lasketaan samalla tavalla kuin normaalikin lomapalkka laskettaisiin tuona aikana.

Vuosilomalaki antaa pääsääntöisesti vähimmäisvaatimukset lomiin liittyvissä asioissa eikä työnantaja ja työntekijä voi sopia laissa mainittua huonommista ehdoista, ellei laki sitä nimenomaan salli. Sen sijaan paremmista ehdoista voidaan aina sopia työehto- tai työsopimuksella, joten tsekkaa oma työehto- ja työsopimus, kun suunnittelet lomahommia!