Pakolliset työnantajamaksut (2026)

Työntekijän palkkaamisesta aiheutuu pakollisia ja vähemmän pakollisia työnantajamaksuja. Useimmat maksuprosentit vaihtuvat vuosittain, joten tarkista aina käytössä oleva prosentti. Alla olevat prosentit ovat voimassa vuonna 2026.

• TyEL (17,55%)
  Jos työntekijälle maksetaan palkkaa enemmän kuin 71,72 euroa kuukaudessa (vuonna 2026) ja työntekijä on 17-68-vuotias, on TyEl-vakuutus pakko ottaa. Työnantaja maksaa TyEL-vakuutusta keskimäärin 17,55% työntekijän bruttopalkasta, riippuen työntekijän iästä. 

• Työttömyysvakuutusmaksu (0,31%)
  Työttömyysvakuutusmaksu, tuttavallisemmin TVR, on pakollinen, jos palkkoja maksetaan 18-65-vuotiaille työntekijöille yli 1500 eurolla vuodessa. Työllisyysrahasto saa tiedon maksetuista palkoista Tulorekisterin perusteella ja lähettää työnantajalle laskun automaattisesti. Työnantajan ei siis tarvitse lähettää mitään hakemuksia mihinkään. TVR maksuprosentti on porrastettu työntekijöille maksettavan palkkasumman mukaan. Vuonna 2026 työnantajan maksuprosentti on 0,31%.

• Sairausvakuutusmaksu (1,91%)
  Sairausvakuutusmaksu, eli sava-maksu, on pakollinen 16-67-vuotiaasta työntekijästä, jos työntekijä on sairausvakuutuslain mukaan vakuutettu Suomessa. Sava-maksu on kokonaan työnantajan maksettava, eli siitä ei peritä edes osaa työntekijän palkasta. Sava-maksu maksetaan Verohallinnolle ja sen voi hoitaa samalla, kun maksaa työntekijän ennakonpidätyksen.

• Tapaturmavakuutusmaksu (0,54%)
  Tapaturmavakuutus täytyy ottaa, jos palkkoja maksetaan yli 1300 eurolla vuodessa ja sen voi ottaa valitsemastaan vakuutusyhtiöstä. Vakuutusmaksun suuruus vaihtelee tapaturmariskin ja vakuutusyhtiön mukaan 0,05-5%:n välillä. 

• Ryhmähenkivakuutus (0,06%) (pakollinen, jos työehtosopimus sitä edellyttää)
  Ryhmähenkivakuutuksen voi ottaa samasta paikasta kun tapaturmavakuutuksenkin ja yleensä ne kulkevat käsikädessä. Ryhmähenkivakuutus siis yleensä sisältyy tapaturmavakuutukseen eikä sitä voi edes erikseen ottaa. 

Muista myös lomapalkka ja lomakorvaus!

Työntekijälle kuuluu palkan lisäksi myös loma-ajan palkka sekä lomaraha, eikä näitä kannata unohtaa kustannuksia laskiessa. Kuukausipalkkaisella loma-ajan palkka vastaa pääsääntöisesti normaalia kuukausipalkkaa. Jos työaika on kuitenkin epäsäännöllinen tai vaihtelee päivittäin tai viikoittain, lomapalkan laskemiseen tarvitaan omat, erilliset laskentakaavansa. Yleisesti lomapalkka saadaan kertomalla ansaittujen lomapäivien määrä päiväpalkalla. Päiväpalkka puolestaan lasketaan jakamalla kuukausipalkka kyseisen kuukauden työpäivien lukumäärällä. Joissain työehtosopimuksissa päiväpalkka määritellään jakamalla kuukausipalkka 25:llä. Tällöin palkka täytyy kuitenkin tasata niin, että työntekijän kokonaispalkka vastaa sitä, mitä hän saisi normaalisti työtä tehdessään.

Lomarahan suuruus on puolet loma-ajan palkasta. Myös loma-ajan palkasta sekä lomarahasta täytyy maksaa työnantajamaksut normaalisti.

Lisiä palkan päälle

Peruspalkan päälle voi kertyä vielä joukko erilaisia lisiä, jotka nostavat kokonaispalkkaa ja samalla myös työnantajan kustannuksia. Lainsäädäntö tunnistaa näistä varsinaisesti vain sunnuntaityöstä maksettavan sunnuntailisän, mutta työehtosopimuksissa lisäkirjo on huomattavasti laajempi.

Tyypillisimpiä ovat ilta- ja yötyölisät sekä lisät viikonloppu- ja juhlapyhätyöstä. Monissa työehtosopimuksissa on lisäksi sovittu esimerkiksi henkilökohtaisista lisistä, työkokemus- ja vastuulisistä. Joillain aloilla maksetaan myös erityisolosuhteisiin sidottuja lisiä, kuten kylmissä olosuhteissa työskentelystä maksettavaa pakkaslisää.

Vaikka lisät tuntuvat yksittäin pieniltä, ne voivat yhdessä kasvattaa palkkasummaa yllättävän paljon ja nekin kerryttävät työnantajamaksuja aivan kuten peruspalkkakin.

Paljonko työntekijä maksaa työnantajalle?

Nyt kun palkkaamiseen liittyvät kulut ovat selvillä, on aika laittaa luvut riviin ja katsoa, mitä 2 500 euron bruttopalkka oikeasti tarkoittaa työnantajan kukkarolle.

2500 euron bruttopalkan työnantajanmaksut (ilman lisiä, ylitöitä ja ryhmähenkivakuutusta) ovat:

• TyEl (2500 x 17,55%) 438,75 euroa
• Työttömyysvakuutusmaksu (2500 x 0,31%) 7,75 euroa
• Sava-maksu (2500 x 1,91%) 47,75 euroa
• Tapaturmavakuutusmaksu (2500 x 0,54%)  13,50 euroa

Palkan sivukulut tekevät yhteensä 507,75 euroa.

Lisätään tähän vielä vuosiloman kustannukset. Ensimmäisenä lomavuonna työntekijä ansaitsee 2 lomapäivää kuukaudessa. Kahden lomapäivän arvo saadaan, kun jaetaan bruttopalkka kyseisen kuukauden työpäivillä, eli tässä tapauksessa 2500 / 20 x 2 = 250 euroa. Lisätään siihen vielä puolet, eli 125 euroa, päälle lomarahaa. Tästä summasta on myös maksettava työnantajamaksut, jotka tekevät yhteensä (375 x 20,31%) 76,16 euroa. Kahden päivän lomat siis maksaa työnantajalle 451,16 euroa.

Seuraavana vuonna työntekijän lomaoikeus kasvaa 2,5 päivään per kuukausi. Silloin kustannukset olisivat (2500 / 20 x 2,5) 312 euroa ja puolet, 156 euroa, lomarahaa päälle. Työnantajakustannukset olisivat yhteensä (312 + 156 x 20,31%) 95,05 euroa. Kahden ja puolen päivän loma maksaa työnantajalle yhteensä 563,05 euroa.

Kokonaiskustannukset työntekijän 2500 euron bruttopalkasta ovat siis:

• Kuukausipalkka: 2500 €
• Työnantajamaksut: 507,75 €
• Lomapalkkavelka
  • 2 pvä:  375 € 
  • 2,5 pvä: 468 €
• Työnantajamaksut lomapalkkavelasta
  • 2 pvä: 76,16 €
  • 2,5 pvä: 95,05 €

Ensimmäisenä vuotena työntekijä maksaa työnantajalle 3458,91 euroa/kk ja seuraavana 3570,80 euroa/kk.

Alussa arvioimme paljonko työntekijä maksaa työnantajalle nyrkkisäännön bruttopalkka kerrottuna 1,5:llä mukaan. Sen mukaan 2500 euron brutto maksaisi työnantajalle 3750 euroa. Omien laskelmien perusteella todellinen kustannus asettuu kuitenkin noin 3 550 euroon kuukaudessa. Eroa ei siis ole paljon. Muut palkkaamisesta syntyvät epäsuorat kulut kurovat eron umpeen todella nopeasti, joten työntekijän palkkaamista harkittaessa kannattaa kulut budjetoida mieluummin hieman yläkanttiin kuin liian alhaiseksi.