Arvonlisävero voidaan käsitellä joko maksu- tai suoriteperusteisesti. Ero näiden välillä liittyy siihen, missä vaiheessa myynnin ja ostojen arvonlisävero ilmoitetaan Verohallinnolle. Monelle pienyrittäjälle erityisesti maksuperusteinen arvonlisävero voi olla hyvä vaihtoehto, koska siinä arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan vasta silloin, kun rahat ovat oikeasti saapuneet pankkitilille.

Maksuperusteinen ja suoriteperusteinen arvonlisävero

Maksuperäinen arvonlisävero – Maksuperusteisessa arvonlisäverossa myyntien ja ostojen arvonlisävero ilmoitetaan sille kuukaudelle, jolloin maksu oikeasti tapahtuu. Eli sille kuukaudelle, jolloin raha konkreettisesti vaihtaa omistajaa. Tämä tarkoittaa sitä, että myynnin arvonlisävero maksetaan silloin, kun asiakas maksaa laskun ja ostojen arvonlisävero vähennetään silloin, kun yritys itse maksaa ostolaskun.  Maksuperusteinen arvonlisävero helpottaa usein erityisesti pieniä yrityksiä, koska veroja ei tarvitse maksaa ennen kuin rahat ovat oikeasti saapuneet asiakkaalta.

Suoriteperusteinen arvonlisävero – Suoriteperusteisessa arvonlisäverossa taas puolestaan arvonlisäverot ilmoitetaan sen mukaan, milloin myynti tai osto on tapahtunut, riippumatta siitä milloin raha oikeasti liikkuu tilillä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että myynnin ja ostojen arvonlisävero ilmoitetaan sinä kuukautena, kun ostajaa on veloitettu toimitetusta tavarasta tai suoritetusta palvelusta.

Esimerkki

Yritys myy tuotteen 1.1.2026 ja saa siitä maksun 15.2.2026.

• Maksuperusteinen arvonlisävero – Yritys ilmoittaa myynnin helmikuuta koskevalla arvonlisäveroilmoituksella.
• Suoriteperusteinen arvonlisävero – Yritys ilmoittaa myynnin  tammikuuta koskevalla arvonlisäveroilmoituksella.

Milloin yritys voi soveltaa maksuperusteisen alvin menettelyä?

Yritys voi maksaa arvonlisäverot maksuperusteisesti, jos yrityksen kalenterivuoden liikevaihto on enintään 500 000 euroa. Jos raja ylittyy, arvonlisävero pitää käsitellä jatkossa suorite- tai laskutusperusteisesti. Jos raja kuitenkin ylittyy yllättäen, esimerkiksi poikkeuksellisen suuren kaupan vuoksi, yritys voi yleensä jatkaa maksuperusteisen arvonlisäveron käyttöä tilikauden loppuun saakka.

On hyvä huomioida, että maksuperusteinen arvonlisävero menettelyä käytetään vain Suomessa tapahtuviin tavaran tai palvelun myynteihin ja ostoihin. EU-kaupassa, kuten yhteisömyynneissä, arvonlisävero pitää aina käsitellä suoriteperusteisesti. Eli niiden arvonlisäverot ilmoitetaan tapahtuman ajankohdan mukaan riippumatta siitä, milloin lasku maksetaan.

Milloin maksuperusteinen arvonlisävero kannattaa?

Monelle pienelle yritykselle maksuperusteinen arvonlisävero on käytännöllinen vaihtoehto erityisesti silloin, kun myyntejä on enemmän kuin ostoja. Maksuperusteisessa arvonlisävero maksetaan vasta silloin, kun asiakas oikeasti on maksanut laskun, mikä helpottaa kassanhallintaa, koska veroja ei tarvitse maksaa ennen kuin rahat ovat oikeasti saapuneet tilille.

Esimerkki

Yritys myy ja laskuttaa tuotteen 20.1.2026. Tuotteen myyntihinta on 12 550 euroa (sis. alv 25,5%). Asiakas maksaa laskun myöhässä, vasta 7.4.2026.

• Suoriteperusteinen arvonlisävero – Yrityksen on ilmoitettava ja maksettava laskun arvonlisävero (2550 euroa) 12.3.2026, eli kolme viikkoa ennen kuin on saanut rahat asiakkaalta.
• Maksuperusteinen arvonlisävero – Yritys ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveron maksupäivän perusteella, eli 12.6.2026.

Milloin on parempi käyttää suoriteperusteista arvonlisäveron menettelyä?

Suoriteperusteinen arvonlisävero voi olla järkevämpi valinta silloin, kun yrityksellä on paljon ostoja tai investointeja. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi yritystoiminnan alkuvaiheessa, suurten laite- tai kalustohankintojen yhteydessä tai muissa investointiprojekteissa. Jos ostolaskuissa on pitkät maksuajat, yritys voi saada oston arvonlisäveron Verohallinnolta takaisin jo ennen kuin lasku tarvitsee maksaa.

Maksu- ja suoriteperusteisen arvonlisäveron suurin ero liittyy siihen, milloin alv ilmoitetaan Verohallinnolle.