Lyhytaikainen vieras pääoma – maksuaikaa alle vuosi!

Lyhytaikainen vieras pääoma – maksuaikaa alle vuosi!

Lyhytaikainen vieras pääoma tarkoittaa nimensä mukaisesti jonkun muun rahaa, joka täytyy maksaa nopeasti takaisin. Eli tavallisesti se on velkaa ja sillä on takaisin maksuvelvollisuus. Se erääntyy maksettavaksi alle vuodessa, kun taas pitkäaikaisella vieraalla pääomalla maksuaikaa on yli vuosi.

Ostovelat

Ostovelat ovat yleensä aina lyhytaikaisia velkoja ja nimensä mukaisesti, ostovelka syntyy, kun ostetaan jotain velaksi. Ostovelkoja ovat myös erääntyvät ostolaskut, joita käsitellään paljon suoriteperusteisessa kirjanpidossa. Jos esim. puhelinlasku on tullut tammikuun viimeinen päivä ja eräpäivä on vasta helmikuussa, kirjataan suoriteperusteisessa kirjanpidossa lasku tammikuun kirjanpitoon puhelinkulujen debetiin ja ostovelkojen kreditiin. Seuraavassa kuussa, kun lasku on maksettu, kirjaus menee ostovelkojen debetiin ja pankkitilin kreditiin. Ostovelat siis periaatteessa nollaantuvat (samansuuruiset debet ja kredit viennit) ja lasku jää rasittamaan vain puhelinkulujen ja pankkitilin tileille.

Alv-velka

Arvonlisäverovelka syntyy, kun maksettavaa arvonlisäveroa on enemmän kuin vähennettävää. Nyrkkisääntönä voisi pitää, että myynneistä syntyy maksettavaa arvonlisäveroa, kun taas ostoista tulee vähennettävää arvonlisäveroa. Kun maksettavaa alvia syntyy, on se lyhytaikaista vierasta pääomaa, sillä silloin yritys on velkaa Verohallinnolle ja arvonlisäverot täytyy ehdottomasti hoitaa pois alle vuodessa.

Palkkavelka

Jos tammikuun palkka maksetaan helmikuussa, syntyy siitä palkkavelkaa kirjanpitoon, sillä yritys on velkaa työntekijälle. Tammikuun palkka kirjataan tammikuulle, mutta koska sitä ei ole vielä maksettu tammikuussa, tulee kredit kirjaus tehdä palkkavelka tilille. Kun palkka maksetaan, kirjaus tehdään palkkavelka debet ja pankkitili kredit. Näin taas saadaan velkatili nollille.

Ennakonpidätys- ja sava-velka

Palkoista pidätetään ennakonpidätystä sekä palkasta syntyy työnantajalle sairausmaksuvakuutus-velkaa. Ne kirjataan tavallisesti aina lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan, koska yllätys yllätys, yritys on velkaa Verohallinnolle ja maksuaikaa näilläkään ei ole kovin ruhtinaallisesti. Eli tammikuun palkasta ennakonpidätykset ja savamaksut kirjataan taseeseen niille kuuluville tileille ja kun ne myöhemmässä vaiheessa maksetaan, nollaantuvat velkatilit.

Lyhytaikainen vieras pääoma voi olla myös osamaksuvelka, velka osakkaalle tai oikeastaan mikä tahansa velka, jossa takaisinmaksuaika on maksimissaan vuosi. Kirjanpidossa monet asiat on nimetty järkevästi ja ovat selkeitä, ja näin on myös velkojen kanssa. Yksinkertaisesti takaisinmaksuaika määrittää sen, onko kyseessä pitkä- vai lyhytaikainen vieras pääoma. Aika mutkatonta, eikö?